keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Eka neuvola

rv 8+1



(rv 9)
Sikiön kokonaispituus on
viikonlopulla noin 23 mm.

Sikiö alkaa liikkumaan.


(Kuva ja teksti täältä.)


Jos joku tarkkaavainen huomasi niin viikot pompsahtivat eteenpäin. Laskettuaika pompsahti taaksepäin. 16.5 oli alkuperäinen ja nyt 11.5 olisi neuvolan mukainen aika. Viikot muuttuivat rv 7+3sta rv 8+1. Syynä on neuvolan laskutapa. Tämä siis ei ole ihan todenmukainen aika, sillä aikaisemmat ajat olen laskenut ovulaatiosta. Helpompi mennä yhden ajan mukaan kuin laskea kahta koko ajan. Ultrassa tuo sitten vielä selvinnee tarkemmin.

Samainen neuvolantäti on minulla nyt kuin esikoista odottaessa ja esikoisen neuvolantätinä on. Käytiin kaikki samat litaniat kysymyksiä ja juttuja.














Sain taas äitiyskortinkin <3














Sekä uuden Vau-kirjan oppaan ja jonkun DVD:n(mitä tuskin tulee katsottua)

Varailtiin aika neuvolalääkärille, siellä sitten ultrataan jo pientä,iih. Aika tuli ensi viikon tiistaille, jännittää. Samassa varataan aika sokerirasitukseen ja sen jälkeen np-ultraan. Kaikki arvot mitä otettiin oli kohdillaan. Vielä tarvitsisi ottaa/viedä pissanäytteet labraan jossain vaiheessa ennen lääkärikäyntiä. Ultraa odotellen.

lauantai 26. syyskuuta 2009

Pahan olon lievitystä

rv 6+6

Paha olo vähenee tai katoaa aina sillä hetkellä kun syön. Joten ostin imeskeltäviä karkkeja.












Tiedän, reilun kuukauden niiden syönti ei tekisi hyvää? Pitäisi varmaan kokeilla myös purkkaa ja jääapaloja? Pahoinvointi syvenee. Lupasin etten valita mutta sitä teen koko ajan. Jää tiskit laittamatta kun niiden haju ällöttää. Edellisestä raskaudesta poiketen myös likaiset pyykit, hyh-hyh. Aamulla on 1-5 minuutin hyvä olo aina, kunnes todellisuus muistuu mieleen. Yritän miettiä kovasti, että kyllä tämä loppuu aikanaan mutta aika epätoivoinen olo iski taas. Vaikka tiesin mitä oli odotettavissa. Mieheni juuri muistutti minua, että ootte te naiset hulluja. Hetki sitten toivoin olevani raskaana. Kuulemma muistuttaa minua seuraavan mahakuumeen iskiessä.

Ai niin, huomenna vaihtuu viikotkin <3

torstai 24. syyskuuta 2009

Huoh Huonoa Oloa

rv 6+4



Alkion pituus on noin 5 mm.
Sydämen toiminta on
varmasti todettavissa ultraäänellä.

(rv 7)


(Kuva teksti täältä)


Huonoa oloa, koko ajan. 24/7. Lupasin etten valita ainakaan siitä, että miksi? Koska tiesin tämän melko varmasti tulevaksi kun raskaudun. Nyt voimaa nainen. Ilmapallon kokoinen maha(turvotus) ja finnit hyökänneet. Ei ole vielä iskenyt tajuntaan tämä raskaus. Muuten kuin välillä tajuan, että on vielä monta viikkoa aikaa mennä keskenkin.

Ensimmäinen neuvola on ensi viikon keskiviikkona rv 7+3. Iih, sitä odottaen.

perjantai 18. syyskuuta 2009

Mielitekoja

rv 5+5


Alkion pituus on alle 4 mm.
Sydän alkaa sykkiä.
Raajojen, korvien ja silmien kehitys alkaa.





(Kuva ja teksti täältä.)

Hassut mieliteot alkoivat pari päivää sitten. Illalla lähetin mieheni hakemaan jotakin perunaa. Hakihan hän, tunnollisesti. Sittemmin olen varautunut. Pakkasessa on nyt aina ranskiksia tai muuta perunaa? Ihmeellistä. Esikoisesta ei ollut näin vahvoja mielitekoja. Nyt perunaa joka muodossa käy, paitsi tietenkään raakana.

Huono olo alkoi myös samoihin aikoihin. Ensin vähän oli silloin tällöin.. viime päivinä asteittain noussut paha olo myös. Huono olo iskee nälän tullessa, nyt myös syömisen jälkeen? Tämän vielä kestän mutta toivon, että ei menisi ihan hulluksi oksenteluksi. Kotoa kuitenkin löytyy touhukas taapero jota täytyy jaksaa hoitaa ainakin iskän työajat.

Turvotus mahassa on myös valtavaa. Maha kun muutenkaa ei ole mitenkään kovin pieni. No, nyt se on jätti. Kaivoin esikoisen aikaisen Vau-kirjan raskaudesta. Siitä aina joinain iltoina katselen sen viikon alkion kehitystä.

torstai 10. syyskuuta 2009

Nyt vissiin..

..vois jo lopettaa testaamisen, eikö vain? <3

tiistai 8. syyskuuta 2009

Alku

rv 4+2

Kakkonen oli saanut tulla jo esikoisen syntymän jälkeen missä vaiheessa vain. Aluksi (taas) se oli suuri salaisuus, että vauva saa tulla. Aikaa kului mitään tuloksia ei näkynyt eikä se haitannutkaan koska oli kumminkin esikoinenkin vielä niin pieni. Jossain vaiheessa "saa tulla vain" muuttui taas "saisi jo tulla". Kunnon yritys alkoi ja alettiin laskea päiviä. Jossain vaiheessa mukaan tulivat ovulaatiotestit. Välillä niitä käytin, välillä en. Kerran aikaisemmin bongasin oviksen, ennen tätä tärppäysovista. Tuntui, että ihan kaikki tutut ja puoli tutut ja tuntemattomatkin raskautuivat. Kyllähän niitä olikin ja onkin paljon. Odotus oli pitkä..

Tästä kierrosta ei kyllä yritystä puuttunut vaikka olikin jo vähän mieli, että tuskinpa tästäkään. Ei ollut sitä samaa toivomista ja tohinaa kuin yleensä. Silti testasin vähän liian aikaisin, sain viivanpaikan. Niitä olin saanut jo paljon niin en luottanut siihen yhtään vaikka mielestäni näinkin hitusen punaista seassa. Torstaina lähdimme esikoisen kanssa käymään apteekilla, hakemassa testin valmiiksi perjantaiaamua varten. Silloin olisi kp30 ja lauantaina häät, uskaltaisiko alkumaljan juoda ja punaviiniä ruuan kanssa?

Tein testin tapani mukaan jo samantien. Päiväpissasta vielä, ajatuksella no ostin kaksi testiä ja meneepä toinen hukkaan taas. Heti testin tehtyä huomaan jo pientä viivaa. Oletan sen olevan vain värintasautumisesta johtuvaa ja käyn täyttämässä kahvinkeittimen. Mielessä käy ajatus, etten nyt vain turhaa innoistuisi. Menen vessaan kurkkaamaan vaivihkaa testiä.. viiva! tai siis kaksi viivaa, toinen haaleampi! Eikä ollut kuin minuutti kulunut. Odotan vielä testin määräämät 2minuuttia. Kyllä se on positiivinen. Pysyhä matkassa pieni elämän alku <3
















<3